Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry on nostanut lasten oikeuden kulttuuriin tekijänä ja kokijana yhdeksi järjestön kolmesta eduskuntavaalikärjestä.
”Lapsella ja nuorella pitää olla oikeus luovuuteen ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen – asuinpaikkaan ja varallisuuteen katsomatta. Lapsen oikeus taiteeseen, kulttuuriin ja kulttuuriperintöön on kiinni aikuisten teoista. Laadukas lastenkulttuuri jättää jäljen, joka kantaa koko loppuelämän.”
Kulta ry:n eduskuntavaalitavoitteisiin pääset tästä.
Elävää musiikkia ihan jokaiselle peruskoululaisille
– ratkaisu Tanskan mallista ja olemassa olevasta toiminnasta
Taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuus vaihtelee Suomessa edelleen paljon ja paikoin lapset ja nuoret jäävät kokonaan ilman heille suunnattuja kulttuuripalveluita. Konserttikeskus on lastenkulttuuritoimija, jonka tehtävä on yhdistää elävä musiikki ja nuori kuulija. Elävän musiikin näkökulmasta Suomessa on kaikki eväät tavoittaa ihan jokainen peruskoululainen asuinpaikkaan tai varallisuuteen katsomatta. Osaamista ja tekijöitä on. Tarvitaan ainoastaan lisäresurssia sekä jonkun verran koordinaatiota.
Tanskan malli rakentuu olemassa olevan toiminnan pohjalle
Tanskan mallissa tarjotaan valtiorahoitteisesti elävän musiikin kokemus jokaiselle koululaiselle koko maassa. Tavoitteen toteuttamiseksi on kasattu yhteen niin koulukonserttitoimijat, orkesterit kuin muutkin musiikkitoimijat. Toimintaa koordinoi Konserttikeskuksen tanskalainen kollegaorganisaatio Levende Musik i Skolen (LMS).
Tällä hetkellä Konserttikeskus toimii noin puolessa Suomen kunnista. Käytössä on myös Konsertti joka kouluun -malli, joka tavoittaa kaikki peruskoululaiset jo noin 60 sopimuskunnassa. Uusia kuntia voidaan ottaa mukaan vaikka heti, mikäli resursseja siihen saadaan. Konserttikeskus tavoittaa jo erityisesti syrjäseuduilla asuvia lapsia ja nuoria, mutta paljon on vielä tehtävää. Vuosittain tavoitetaan vasta noin 20 % kaikista Suomen peruskoululaisista. Muita tärkeitä konserttitoiminnan järjestäjiä Suomessa ovat kaupunginorkesterit sekä monet muut musiikki- ja lastenkulttuuritoimijat. Tällä hetkellä kukaan ei koordinoi toiminnan suuntaamista tai alueellista kattavuutta. Koordinaatiolla saataisiin varmistettua, että tarvittava lisäresurssi ohjataan nimenomaan sinne, missä palveluita ei ole tarjolla.
Tanskan mallin käyttöönotto koko Suomen kattavasti maksaisi arviolta noin 4 miljoonaa euroa sisältäen koordinoinnin sekä lisäresurssit, joilla pystyttäisiin järjestämään konserttitoimintaa siellä, missä lapset ja nuoret ovat nyt palveluiden ulkopuolella. Kunhan malli saadaan käyttöön ylläpitokustannukset olisivat arviolta 2,5-3,5 miljoonan euron luokkaa vuosittain.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Noora Herranen
p. 050 4636 782
etunimi.sukunimi@konserttikeskus.fi
